Verkkolaskun semanttinen malli

EU:n verkkolaskudirektiivi (2014/55) astui voimaan 1.4.2020. Laki koskee ensisijaisesti julkisia hankintoja, mutta Suomessa verkkolaskulaki (241/2019) laajentaa direktiiviä antaen elinkeinonharjoittajille oikeuden edellyttää EU:n direktiivin mukaisia laskuja. Direktiivi määrittää erityisesti laskujen semanttisen tietosisällön (verkkolaskun semanttinen malli) sekä käytettävät laskusanomat.

Direktiivi ei estä lähettämästä verkkolaskuja jotka eivät noudata verkkolaskun semanttista mallia, mutta verkkolaskun vastaanottaja voi hylätä saapuneen verkkolaskun tällä perusteella. Tieto verkkolaskun hylkäyksestä voi tulla useampi pankkipäivä laskun lähettämisen jälkeen. Jos verkkolasku on hylätty, se näkyy Barracodessa laskun tiedoissa, päävalikon osiossa Laskutus > Laskut.

Huom! Saapuneesta hylkäyksestä ei tällä hetkellä lähetetä sähköposti-ilmoitusta.

Verkkolaskun semanttinen malli asettaa esimerkiksi seuraavia rajoituksia laskun tietojen suhteen:

  • Tekstirivit eivät ole sallittuja sillä jokaisella laskurivillä täytyy olla seuraavat tiedot joita tekstirivillä ei ole:
    • – Yksikkömäärä
    • – Yksikkö
    • – Euromäärä
    • – Verokanta
  • Tuotenimike ei voi olla pidempi kuin 100 merkkiä. Tämä siitä syystä, että tuotenimike on pakollinen tieto ja Barracode käyttää laskurivin kuvausta tuotenimikkeen sijaan jos tuotenimike on yli 100 merkkiä.
  • Samalla laskulla ei voi olla verollisia ja verottomia laskurivejä.